Pitkästä aikaa taas pari sanaa blogiinkin! Kaikki liikenevä aika on kulunut leppoisasti lomaillessa, ja olen heittänyt kaikki omat työprojektit toviksi aikaa jäihin ja nollannut ajatukset hetkeksi ihan vain kesästä nauttimiseen. On taatusti mukava palata taas loppukesästä/alkusyksystä uusin voimin askareiden pariin, tiedä vaikka saisi tukun uusia inspiraatioitakin jatkoa varten :-)
Miehen kanssa vietettiin ihana lomareissu eteläisessä Suomessa, lähinnä Turussa, jonne pääsyä olenkin odottanut koko talven ja kevään kuin kuuta nousevaa. Enkä odottanut turhaan! Kaupunki on todellakin kaiken vaivan väärti. Espoon ja Helsingin kautta sinne kurvattiin ja otettiin irtiotto arjesta lepäämällä kauniissa ja viihtyisässä hotellissa (Turussa matkaavat, suosittelen
Centro Hotelia) ja shoppailemalla kaikessa rauhassa vasta alkaneissa alennusmyynneissä. Löysinkin sieltä uutta piristysruisketta asunnon sisustukseen, koska vaatekauppojen tarjonta ei ollut oikein sitä mitä hain, lienenkö sitten harhautunut pois nykymuodista vai mikä lienee... ostettiin sitten siitäkin edestä uusia pussilakanoita, Lexingtonin sisustustyynyjä ja pyyhkeitä, huopia, Vallilan uudet verhot ja muuta kesäisen kivaa.
Vietettiin yksi päivä myös Naantalin henkeäsalpaavan upeissa maisemissa. On sääli, ettei paikan kaikki kauneus ja vallitseva fiilis voi välittyä pienissäkään määrin kuvien välityksellä, oli se sen verran ihana paikka... meren ranta, lämmin kesäpäivä, rantakadut ja sitä reunustavat kahvilat ja ruokapaikat, Muumimaailma, vanhan kaupungin kauniit kadut ja rakennukset...
 |
| Naantalin rantakatuja |
 |
| Muumimaailmajuna ja Muumimyymälä |
Naantalin kylpylässäkin käytiin, ensin rentoutumassa itse kylpylän puolella ja sen päätteeksi molemmat hoitolan puolella kasvo- ja kynsihoidoissa. Löhoillessään lämpimässä ulkoaltaassa auringon paisteen alla pystyi melkein kuvittelemaan itsensä jonnekin Välimeren rantaan palmujen katveeseen. Ihana paikka!
 |
| Naantalin kylpylän edustalla |
Turussa nähtiin ja koettiin paljon kaikenlaista, varsinkin kun sopivasti juuri samaan aikaan siellä järjestettiin keskiaikaiset markkinat. Koko keskustan alueen Aurajoen laita oli täynnä väkeä, kojua ja markkinahumua, ja itse tapahtumapaikka, Tuomiokirkon läheinen Vanha suurtori oli tulvillaan kaikkea keskiaikaista. Oli villisian poikasta, keskiaikaisia lasten leikkipaikkoja, vartaalla käristettyä sikaa, tikkuomenoita ja muita herkkuja, turnajaisnäytöksiä missä ritarit ratsastivat hevosilla, laulu- ja muita esityksiä, työnäytöksiä, hurjasti väkeä keskiaikaisiin asuihin sonnustautuneina. Miljöö oli mitä parhain tuodakseen mahdollisimman aidon, keskiaikaisen fiiliksen. Ei voi kuin nostaa hattua järjestäjille!
 |
| Turun keskiaikaisilla markkinoilla |
 |
| Minivillisika |
 |
| Ritarin hevonen valmistautumassa turnaukseen |
 |
| Turnajaisalue |
 |
| Paahdettuja manteleita ja karamelliomenoita |
 |
| Yksi lukuisista ruokakojuista |
 |
| Keskiaikaisiin asuihin sonnustautunutta väkeä oli kaikkialla |
 |
| Seppä työssään |
 |
| Poliisitkin kiertelivät markkina-aluetta |
 |
| Kalasavustamon myyntikoju |
 |
| Lasten leikkilaite |
 |
| Jousipyssyjä |
 |
| Kirjuri kirjoitti erilaisia hullunpapereita |
Lisää historiallista fiilistä saatiin käymällä
Luostarinmäen käsityöläismuseossa Vartiovuoren liepeillä (kyllä, minua ihan oikeasti kiinnostaa historia ja museot, ehkä olen tullut "vanhaksi".. :-)). Moni omanikäinen olisi varmasti kiertänyt museot ja muut kaukaa ja linnoittautunut yöelämänviettoon, mutta omat mielenkiinnon kohteet ovat muualla.
Tämä kyseinen 18 korttelin muodostama kokonaisuus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, alkuperäisasussaan säilynyt asuinalue, jossa voi aistia millaista oli paikallisten käsityöläisten elämä 1700- ja 1800-luvun vaihteessa. Alue säästyi vuoden 1827 Turun palosta ja purkamisen sijaan päätettiin onneksi säilyttää ja onkin tätä nykyä erittäin suosittu käyntikohde.
Tokihan reissun aikana oli käväistävä jokilaivoillakin, vaikka periteiset baarit ja yökerhot eivät minun juttu olekaan enkä niissä viihdy ollenkaan...mutta kaunis kesäpäiväå jokilaivan kannella, kauniin musiikin säestämänä ja veneiden lipuessa Aurajoella, ei sitä voi olla rakastamatta. Hyvillä ilmoilla jokilaivat olivatkin aivan tupaten täynnä väkeä, eikä ihme!
 |
| Aurajokea mereltä päin |
 |
| Markkinahumua Aurajoen rannoilla |
 |
| Lautta, "ferry", eli turkulaisittain "föri" liikennöi Aurajoella pilke silmäkulmassa välillä Turku-Åbo-Turku, eli "toiselta pual jokke tual pual jokke". Tässä matka suuntautuu "siltä oikealta" puolelta "väärälle" eli Turusta Åboon :-) |
 |
| Ohjeet Förin kyydissä |
 |
| Hotelliaamiaisella Centro Hotelilla, eikä muuten päässyt laihtumaan...tuoreita hedelmiä, puuroja, pähkinöitä, muroja, kasviksia, marjoja, jugurttia, monenlaista leipää, levitettä, leikkeleitä, juustotarjotin, savulohta ja monta muuta kalaa, croissantteja, kananmunia, lettuja, kakkuja, munkkeja, donitseja...oli mistä valita. |
 |
| Ruissalo <3 |
 |
| Ruissalon rantaa |
 |
Aikainen aamu Turun kauppatorilla
|
 |
| Kukkaloistoa |
 |
| Tuoreita vihanneksia torilla |
 |
| Mansikoita |
 |
Turun keskustaa halkova Aurakatu kesäiltana. Suoraan edessä mäen laella taidemuseo ja oikealla kauppatori.
|
 |
| Puolalanpuiston kupeessa seisovia ihania jugend-taloja |
 |
| Löysin Hansakorttelista ihanan Stenders -liikkeen, josta saa luonnonmukaista kosmetiikkaa, saippuaa ja kaikenlaista tököttiä joka mielihaluun. Kannattaa testata! Liikkeitä ei Suomessa ole kuin Turussa, mutta firmalla on nettimyyntiäkin. Itse löysin tällä kertaa aivan ihanaa metsämarjasaippuaa, kookosvoita ja shampoota. |
 |
| Lokit Aurajoen yllä |
 |
| Höyrylaiva Ukko Pekka saapuu törähdysten saattelemana mereltä Aurajoelle |
 |
| Aamu sarastaa Aurajoen yllä |
 |
| Kaunista Port Arthurin kaupunginosaa vanhoine puutaloineen ja mukulakivetyksineen aivan keskustan tuntumassa |
 |
| Turun linna |
 |
| Espoossa ostoksilla ennen Turkuun lähtöä |
Aivan mahtavaa aikaa vietettiin Turussa, mutta mukava oli palata myöskin kotiin ja viettämään aikaa ihanan Minni-tytön kanssa, joka tätä nykyä kävelee jo oikein tolkusti <3 en malta odottaa, että jokusen vuoden päästä voidaan koko perheenä lähteä kiertämään Muumimaailmaa ja muita kivoja lapsille sopivia kohteita läpi. Tosin Muumien kohdalla se saattaa olla äiti, joka onkin kaikista eniten innoissaan, sen verran moneen otteeseen tuli lapsena (ja tulee edelleenkin...) katsottua läpi Muumilaakson tarinoita ja siteerattua Muumien ajatelmia... :-)
Käytiinpä tuossa eräänä päivänä taasen ratsastamassa vaellus islanninhevosillakin. Mieskin oli mielissään päästessään satulaan, ja mikäs siinä ratsastaessa aurinkoisena kesäpäivänä pitkin metsäpolkuja, lammen rantoja ja vaarojen rinteitä, päästiinpä muutamaan otteeseen laukkaamaan täyttä vauhtiakin niin että tantereet vain tömisivät...kylläpä tuli taas kaipuu hevosiin ja ratsastukseen, jospa sitä jonain päivänä tulisi vielä itsekin taas omistettua kauramoottori tai pari :-)
Itse omistin aikoinaan lämminveriruunan, mutta issikoilla on aina ollut erityinen paikka sydämessä, syystä että niiden parissa sain pahimman hevoskärpäsen pureman lapsena ja niillä minä opettelin ratsastuksen alkeet. Ovahan ne valloittavia turrikoita, leppoisia ja varmajalkaisia ponin ja hevosen välimuotoja, jotka kantavat selässään niin pienet lapset kuin isommat aikuisetkin.
 |
| Tummanruunikko Askja ja ruunihallakko Godi, takana mies istuskelee Alvari-ruunan satulassa |
 |
| Minä ja Askja frá Hliðarbergi |
Vielä pari kuvaa juhannuksenvietosta. Makkaraa paistettiin, tynnyrisaunassa heiteltiin löylyjä, soudettiin Oulujärvellä, poltettiin kokkoa ja loppuillasta käytiin Naapurinvaaralla Kake Randelinia kuuntelemassa. Vaikka vuodet vierii, meno Kaken keikoilla vain paranee!
Hyvää kesää kaikille, nauttikaa kaikilla aisteilla!
 |
| Naapurinvaaralla, Kake Randelinin juhannuskeikalla \o/ |
Ikänsä kaupungissa asuneena sitä ei osaa arvostaa kaupunkiympäristöä samalla tavalla miten maaseudulta kotoisin olevat. Maaseutu on nykyään umpeen kasvanutta talousmetsää tai turisteille rakennettuja luontokohteita.
VastaaPoistaKaupunkilaiset osavaat kertoa ainoastaan turistikohteet, näkemättä kaupunkiympäristöä toisenlailla.
Hienoja kuvia!
Se on tosi, että yleensä sitä ei näe metsää puilta, asui sitten kaupungissa tai maalla, ja haluaa aina merta edemmäs kalaan vaikka ihan omassa kotikaupungissa tai -kylässäkin olisi paljon uutta näkemisen ja kokemisen arvoista. Itse olen yrittänyt opetella löytämään elämyksiä ihan läheltäkin ja onnistunutkin siinä, oma tuttu kotikaupunki on avautunut aivan eri lailla kun on syventynyt siihen muutenkin kuin käymällä lähikaupassa ostoksilla ja ajamalla silloin tällöin keskustan läpi.
VastaaPoistaOlisi varmaan ollut mukava reissu myös sen pienen tytön kanssa. Kovin pitkä aika erossa vanhemmista. :(
VastaaPoistaHuh huh, mitä scheisseä...
PoistaVarmasti olisi, ja olihan se suuri ikävä pientä koko ajan, mutta omasta mielestä hänellä oli nyt parempi isovanhempien hoivassa kaikessa rauhassa, jossa sai huomiota ja rutiinit pysyivät rikkoutumattomina, sen sijaan että olisi ottanut kauas kotoa pitkille automatkoille, kaupunkia kiertämään ja hotelliin nukkumaan mukaan.
VastaaPoistaTäytyy olla onnellinen, että on sen suhteen helppo lapsi, jonka pystyy jättämään ylipäänsä hoitoon, ei meinaan ole vierastavaa ja ripustautuvaa sorttia ollenkaan, vaan pärjää muidenkin kuin isin ja äidin hoidossa. Kyllä se on hyväksi vanhempienkin lomailla joskus edes hetki yhdessäkin, niin jaksaa taas pyörittää arkea täysillä, tekisi monille muillekin pikkulasten vanhemmillekin enemmän kuin hyvää :-) on nimittäin tullut nähtyä, miten surullisia seurauksia väsymyksellä ja parisuhteen hoidon laiminlyönnillä voi perheen kannalta olla. Meitä on moneen junaan, ja varsinkin vanhemmuudesta mielipiteet tuntuvat ihmisillä jakautuvan hyvin moneen junaan, mutta minä tiedän että meidän tapa on juuri meille oikea ja joku toinen toisille parempi.
Niin, ja onneksi ei mene enää kauaa, kun ikää alkaa olla sen verran, että päästään niitä Muumimaailmoita ja muita kiertelemään :-)
Voi jestas, nyt on pakko avautua kun pistää niin pahasti kupoliin..en käsitä miten jotkut äidit jaksaa aina olla arvostelemassa muiden tapaa toimia! ihanko heidän tapansa toimia onkin se ainoa oikea maailmassa??! uskomatonta ahdasmielisyyttä... tärkeintä on että lapsi voi hyvin ja häntä hoidetaan! jos lapsi viihtyy myös muiden hoidossa, missä ongelma?? siellä taas joku katkera yh-äiti mussuttaa munkkia kaksplussan mammafoorumi auki ja itkee kun ei itse pääse koskaan mihinkään ja mieskin lähti ja sehän on tietysti muiden vika! jösses...kannattaa olla onnellinen, jos on mahis joskus lähteä lapsivapaallekin lomalle ja lapsi viihtyy hoidossa, kaikilla kun näin ei ole. kateellisten puheita kitistä moisesta. sekö olisi sitten lapsen etu raahata häntä mukaansa jonnekin toiseen päähän suomea vilinään ja vilskeeseen?? ja montakohan perhettä olisi säästynyt pelkästään sillä, että vanhemmat olisivat ajoissa älynneet hoitaa myös parisuhdettaan ja ottaa lomaa arjesta?! veikkaan että melko monta. äitien jos keiden pitäisi tukea toisiaan mutta aina löytyy noita ihme kitisijöitä joiden on pakko päästä aina urputtamaan kun joku tekee asiat toisin kuin he. hankkikaa elämä!!! meitä on moneen junaan ja jotkut näköjään jää tosiaankin asemalle. hävettää noiden kusipäiden puolesta.
VastaaPoistaTsemppiä ja älä välitä tuollaisten paskanjauhannasta! itsekin sitä ihan tarpeeksi aikani joskus kuunnellut, en enää, onneksi! onneksi meitä avarakatseisempiakin ja suvaitsevampia äitejä löytyy!
ja p.s. hienoja reissukuvia! =)
Turku <3
VastaaPoistaJuu, voin kertoa että ei minua todellakaan tuntemattomien ihmisten arvostelut hetkauta, eiväthän he tunne edes pienintä murto-osaa meidän elämästämme :-) meillä on oma tapamme elää ja heillä omansa, sillä hyvä. Tiedän kyllä että itse mieheni kanssa tiedän parhaiten, millainen elämäntapa sopii juuri meille, ei kukaan ulkopuolinen. Jokaisella on kuitenkin vapaus olla omaa mieltä ja annan mielelläni tilaa erilaisille näkemyksille. Sen kummempaa merkitystä moisilla ei kuitenkaan henkilökohtaisesti minulle ole.
VastaaPoistaTästä muuten tulikin mieleeni, että uusimmassa Vauva -lehdessä oli juttua erilaisten kulttuurien kohtaamisesta. Olenkin aina miettinyt jutussa haastatellun lailla, miten koville esimerkiksi juuri Suomessa äidit joutuvat. Monissa muissa kulttuureissa syntynyt lapsi on koko suvun ja tuttavien yhteinen hoidettava ja yhteisöllisyys on täysin eri luokkaa kuin meillä täällä, jossa äidit jäävät udein yksin vaille minkäänlaista tukea muilta. Siihen sitten vielä päälle tuntemattomien tuomat arvostelut, niin eipä ihme että varmasti monet masentuvat ja tuntevat olevansa huonoja äitejä. Se on täysin käsittämätöntä, turhaa ja tyystin tarpeetonta! Sen sijaan voisimme koettaa tsempata ja ymmärtää toinen toistemme ratkaisuja.
Lapsi on minulle koko elämän tärkein asia, maailman tärkein ihminen ja ihana päivänpaiste, mutta koska kunnioitan hänen yksityisyyttään, en halua hänen elämäänsä kovin suurissa määrin näin julkisesti avata. Teemme hänen kanssaan paljon kaikenlaista kivaa, mistä en raportoi tänne tai minnekään muuallekaan, miksi pitäisi? En minä siitä asiasta tätä blogia kirjoita. En olisi halunnut itsekään, että minusta olisi vauva-aikanani kirjoitettu ja julkaistu kuvia kaikkien nähtäville. Jokainen voi tehdä oman lapsensa kohdalla miten tahtoo, mutta itse teen näin, eikä siihen pitäisi kenelläkään olla mitään sanottavaa.
Ja jos jonkun mielestä on maailman hirvein asia jättää lapsi pariksi päivää häntä liki pilalle lellivien isovanhempien hoitoon, jotka hän tuntee ja joiden seurassa tuntee olonsa kotoisaksi, samalla kun vanhempansa käyvät yhteisellä minilomalla ja palaavat täynnä uutta virtaa pyörittämään arkea, en voi sanoa kuin että moni lapsi tässä maailmassa vaihtaisi taatusti mieluusti paikkaa kanssaan ;-) nykyään, kun lukee vanhempien aikaansaamia suru-uutisia joissa uhreiksi ovat joutuneet pienet lapset, tulee mieleen, että kahdenkeskinen aika silloin tällöin tekisi varmasti hyvää monille iseille ja äideille, sillä varmasti osaan teoista syy löytyy parisuhteen ongelmista ja väsymisestä.
Vieraille en olisi lasta hoitoon jättänyt ja matkalla käytiin sillä ehdolla, että takaisin tullaan jos jostain syystä hän ei viihtyisikään mummulassa. Kaikki meni kuitenkin hienosti, ja meitä vastassa oli iloisesti kikattava hymytyttö jolla oli ollut hoidossa oikein hauskaa. Ehkä olen sitten huono äiti, mutta en näe tässä mitään ongelmaa :-) ikävä oli kyllä meillä kova ja kärsimme erossaolosta taatusti enemmän kuin Minni itse! Lyhensimme reissun kestoa paljon alunperin suunnitellusta juuri siksi, että itse emme osaisi olla kauaa erossa, ja pohdimme kyllä myös hänen mukaanottamistaan, mutta isovanhempien kanssa tuumimme että on lapselle paras olla tutuksi tulleessa paikassa rutiinien rikkoutumatta.
Kehotan kaikkia muitakin tekemään kuten itse oman lapsensa kohdalla parhaaksi katsoo ja jättämään näiden netissä työkseen muita teilaavien "täydellisten äitien" kommentit omaan arvoonsa, sillä muuta ne eivät ansaitse. Se on heidän häpeänsä, jos hukkaavat elämäänsä sellaiseen, minulla ainakin on parempaakin tekemistä. Eiköhän tämä aihe ole tällä loppuunkäsitelty, minulla ei ainakaan ole muuta sanottavaa, ainoastaan hyvää kesää kaikille, myös näille maaiman murjomille :-) pari numeroa pienemmät pipotkaan tuskin olisivat haitaksi!
Asioista on toisinaan vaikea jutella ymmärrettävästi, koska näkemykset vaihtelevat eri ihmisten kesken, eikä selitykset ole mahdollisia, koska kumpikaan osapuoli ei tiedä mistä on kyse. Toiset ovat matkustelleet paljon aiemminkin, joko nuorena tai aikuisena, eikä matkailua pidetä niin tärkeänä yhdessä olemisen kannalta mitä lapsien kanssa matkustelua. Aina kun näkemykset menevät ristiin niin kyse on aina näkemyseroista. Tässä vaiheessa on parasta puhaltaa peli poikki ja todeta asia käsitellyksi kyselemättä ja selittämättä. On käytännössä mahdotonta löytää syy seuraussuhdetta näkemyseroille.
VastaaPoista