Kuntotesti kunnialla läpi

Tällä viikolla sai kesän mittaan kestänyt treenausputki loppuhuipennuksensa, kun oli ne turvallisuusalan pääsykokeet joihin olin useamman kuukauden kuntoillessani tähdännytkin.
Tiistaina kokoontui Edukain tiloihin luokkahuoneellinen halukkaita vartijan hommiin opiskevia, valtaosa miehiä, minun lisäkseni vain kaksi oli naisia, toinen muutaman vuoden nuorempi ja toinen melko paljon vanhempi. Asetelma oli aikalailla odotusten mukainen, alusta asti oli selvää että miehiselle alalle sitä ollaan suuntaamassa, vaikkakin ehkä olisin muutamaa naista enemmän kuvitellut paikalle tulevan. Nimenhuudossa tosin mainittiin useampikin naisen nimi, mutta syystä tai toisesta nämä eivät tulleet paikalle.


Nanosekunnin ajan kävi mielessä keksiä joku hyvä perustelu fyysisen kuntotestin väliin jättämiselle, kun huoneeseen asteli raamikas miesohjaaja kertomaan miten tässä nyt karsitaan alalle sopimattomat heikot yksilöt heti alkuunsa ja miten naisille ei helpotuksia myönnetä vaan on mentävä mukana siinä missä miehetkin. Mikä on tietenkin ihan oikeutettua, koska ei tälle alalle kukaan pakota hakemaan, itsehän se tietoinen valinta tehdään lähteä miehiselle alalle seikkailemaan ja silloin on myös pärjättävä niiden seassa samalla viivalla eikä itkeä itselleen jotain helpotuksia. Silloin olisi jo sama jäädä kutomaan sitä sukkaa kotisohvalle.


Vertailin siinä sivusilmällä itseäni isokokoisiin ja jänteviin miehiin, mutta päätin kuitenkin heti alkuunsa unohtaa reumat, tyrät, krapulat ja muut kehnot tekosyyt testin suorittamiselle, enemmänkin sisuunnuin kuin kunnon Kovalainen konsanaan ja mietin mielessäni että minähän näytän niille, periksi ei ainakaan anneta. Fyysiseen testiin kuului normaali lihaskuntorääkki vatsa- ja selkälihastesteineen, kyykkyineen ja punnerruksineen. Aikaa kunkin suorittamiseen oli 60 sekuntia. Meille annettiin paperi, jossa luki mitkä määrät mitäkin liikettä oikeuttavat välttävään, hyvään tai kiitettävään arvosanaan.


Eipä siinä sitten muuta kuin menoksi.


Yhtään sen kummemmin puolustelematta, omalla kohdalla varsinkaan vatsalihasliikkeet eivät ehkä onnistu ihan samalla tavalla kuin monilla muilla johtuen fysiikasta, koska itsellä selkä on sen mallinen että kipeytyy ajoittain muutenkin varsinkin alaosastaan herkästi etenkin pitkiä aikoja seistessä.


Kuitenkin olen varsin tyytyväinen testin lopputulokseen - vatsalihaksia ja miesten punnerruksia sain hädin tuskin edes välttävään oikeuttavaa määrää (vatsalihaksia muistaakseni vajaa 30 ja punnerruksia 17), mikä on kuitenkin hyvin ottaen huomioon että olen vasta aloittanut kunnolla punnerrusten teot ja nekin naisten versioina ja vatsalihaksia en yleensä selän takia tee koskaan aivan lattiasta asti vaan ennemminkin erilaisina rutistuksina. Selkälihaksia tein jotain 70 kertaa minuutissa ja kyykkyjä reilusti yli kiitettävän; 47 kertaa. Ei siis yhtään hullummin!
Sitten oli vielä yksilöhaastattelut, joissa kyseltiin kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä mm. perhetilanteesta, valmiudesta lähteä myös toisille paikkakunnille, työ- ja opiskeluhistoriasta, mahdollisista suosittelijoista, elämäntavoista ja siitä, miten usein tulee harrastettua liikuntaa. Saman päivän aikana tuli sitten tieto, että pääsy koulutukseen on varmaa, eli testit meni läpi, vielä vain poliisin suostumus ja koulutus pääsee syyskuun puolivälissä sitten alkamaan näillä näkymin. Ellen sitten päätä ryhtyä käymään merkonomipuolta loppuun, mikä on koko ajan ollut varteenotettava vaihtoehto. Onhan tässä vielä tovi aikaa päättää, sitä odotellessa voisi alkaa tehdä yrittäjän ammattitutkinnon 2. ja 3. näyttöä esityskuntoon niin saisi senkin homman alta pois.


Tuo vartijan homma on aina jollain tasolla mielessä vaikuttanut kiinnostavalta, ja tämä parivuotinen turvallisuusalan perustutkinto antaa sille alalle vielä varsin kattavat pohjat, joten yhtään hullummasta suuntautumisvaihtoehdosta tuskin on kyse. Onpahan ainakin sellaista työtä, missä kaikki päivät eivät toista itseään ja pääsee liikkumaan ja tekemään käytännön työtä toimistossa istumisen ja paperinpyörittelyn sijaan, samalla pysyy mieli virkeänä ja kroppa fyysisesti kunnossa.


Tuli sen verran tomerasti hikoiltua tuossa kuntotestissä, että koko kroppa oli aivan kuin jyrän alle jäänyt seuraavat 3-4 päivää, varsinkin seuraavat pari päivää olivat melko hankalia edes yksinkertaisten toimenpiteiden kuten sängystä nousemisen tai asunnon sisällä kävelyn kunnialla suorittamiseen. Vasta eilen lauantaina alkoi vähitellen helpottaa, ja tänään sunnuntaina kävin jo ihan kunnon lenkilläkin. Siksi olikin tuossa muutama päivä aikaa paneutua kunnolla leffojen katseluun, mikä omalla kohdalla yleensä tahtoo jäädä vähemmälle. Melko monta elokuvaa tässä on tullutkin katsottua ja tänään olisi vielä kahden katsominen edessä. Tuli pienimuotoinen innostus hankkia kaikki mahdolliset oikeasti hyvät elokuvat kokoelmiin ja pitää tässä ihan sellaisia kunnon elokuvankatseluiltoja mikäli muilta kiireiltä vain ehtii.
Seuraavaksi venytys- ja lihaskuntoharjoitusten pariin, nyt kun lihakset sen taas sallii.


P.S. Rammstein iskee taas täydellä höyryllä ilmeisesti lokakuussa julkaistavalla albumilla, mikäli uutta Liebe Ist Für Alle Da -biisin viitoittama suunta yhtään pitää paikkaansa - loistava biisi kuten olettaa saattoikin!