Kastejuhlaa ja kesähelteitä

Alkuun lyhyt päivitys reilu viikko sitten vietetystä kastejuhlasta.

Vauvan ristiäiset sujui hienosti! Ihana Minni-tyttö vietti ekan juhlansa kauniissa, aurinkoisessa kesäsäässä ja vanhemmatkin pääsi yhdessä kaveriporukan kesken pitkästä aikaa viettämään iltaa viihteen puolella grillaten ja baarissakin pyörähtäen, samalla kun pikkuneiti pääsi isovanhempien hellään hoivaan yöksi. Varsinkin meikäläinen harvoin yöelämässä pyörii, ja nykytilanteessa entistäkin vähemmän osin olosuhteista johtuen ja vieläkin suurimmalti osin siksi, ettei kiinnosta, edes sitä vähääkään mitä joskus. Oli kuitenkin kiva käväistä katselemassa myös sitä puolta, ja nyt on taas entistäkin hauskempaa viettää kotona aikaa ja hoitaa tuota pientä rakkauden hedelmää.

Ensi kuussa on edessä reissu eteläiseen Suomeen rippijuhlia viettämään ja tutustumaan pääkaupunkiseutuun shoppaillen ja nähtävyydet kierrellen. Minni pääsee myös mukaan, sen verran monta päivää reissun päällä olisi tarkoitus viettää ettei raski pientä hoitoon jättää. Mikäs siinä matkatessa, kun on ilmastoitu auto - ainakin viime kesän kaltaisten superhelteiden toistuessa saattaisi matkanteosta muuten tulla turhan tukalaa.

Kesäkuulle poikkeuksellinen hellejakso kävi hikoiluttamassa kansaa täällä Suomenkin kamaralla, tuulettimien tehdessä totista työtä talven pakkasjakson turruttamien kaduntallaajien viilentämiseksi ja markettien myydessä ei-oota kaikenkarvaisten ilmastointilaitteiden sun muiden olonviilentäjien kohdalla. Nyt tuli sitten paluu takaisin todellisuuteen ja kelit ovat sitä mihin Suomessa kesäkuulla on enemmän totuttu; pilvistä ja viileää. Minä en valita, mutta varmaan moni muu olisi kernaasti jatkanut itsensä kärventämistä paahtavan auringon alla. Itse en ensinnäkään ole oikein helteiden ystävä, viihdyn viileämmässä ilmasto-olosuhteissa, toisekseen pienen lapsen olotilaa ajatellen ei yli +30 asteen lukemat ole enää niitä ihanteellisimpia.

Olen huomannut, että Suomessa ei saa valittaa helteistä. Pakkasista sen sijaan saa. Tämä on vääryys, kaikki kun eivät todellakaan nauti pakahduttavasta kuumuudesta. Jos Suomeen on odotettavissa helleaalto, on iltapäivälehtien etusivut täynnä kuvia rannalla kirmailevasta kansasta otsikkojen mieltäessä lähestyvät hellelukemat positiiviseksi asiaksi. Vastaavasti talvella samat lämpötilalukemat miinusmerkkisenä kerrotaan negatiivisena seikkana. No, sanotaanhan ettei lämmin luita riko, mutta mielestäni kummatkaan ääripään lukemat eivät ole millään muotoa positiivinen juttu. En todellakaan hypi riemusta, näytti mittari sitten plus- tai miinuskolkytviis, vaan valitan kyllä varmasti. Ihan sama, onko se jonkun mielestä väärin "kun kerrankin on lämmintä". Joo, lämmintä saa olla, mutta tukahduttava kuumuus jota ei pääse mihinkään pakoon on jo toinen juttu. Talvellakin saa olla viileää, ja jopa kylmää, mutta jäätävät pakkaset ja viimat ovat juttu erikseen. Ja niiltäkin voi helteitä tehokkaammin suojautua; pukeutumalla paksusti ja kääriytymällä kotona huopien alle ja juomalla lämmintä. Helteillä on yhtä tyhjän kanssa pyörittää tuulettimia ja syödä jäätelöä, tai käydä edes uimassa tai kylmässä suihkussa, vaikutus on korkeintaan hetkellinen. Vähän niinkin antaisit lapselle tikkarin, mutta ottaisit sen kohta kuitenkin pois. Ensin pääsee nauru, mutta kohta itkettää taas.

Onneksi kuitenkin valtaosa Suomen vuodesta on sellaista inhimillistä säätä, jossa ihmisen ei tarvitse pelätä paleltumiskuolemaa eikä myöskään lämpöhalvausta tai nestehukkaa eikä näinollen myöskään valittaa. Ainakaan säästä, jolloin valittamisen voi keskittää muihin elämisen epäkohtiin. Valittaminen kun tuppaa olemaan suomalaisuuden perimmäisiä piirteitä - valitettavasti.