Vääntäen ja kääntäen

Ennenkuin tämänkertainen pohdiskeltava aihe pääsee alkuunsa, on pakko mainostaa tätä saksalaisbändiä, josta kellään minua tuntevilla henkilöillä tuskin on mitään epäselvyyttä: kyseessähän on Rammstein, tuo konemetallin Mercedes-Benz!


(ja tätä kuvausta en omi omiin nimiini, vaan kyseessä on lainaus suoraan Radio Rockilta).




Allekirjoittanut sai myös kovan taistelun ja helvetinmoisen tuurin jälkeen haltuunsa 2 kpl erittäin kysyttyjä Rammsteinin lippuja helmikuun Suomen -keikalle ja vieläpä kenttälippuja, joiden huhuttiin loppuneen monista paikoin ennenkuin kello löi kunnolla edes yhdeksää!
Ilta-Sanomien uutisoinnin mukaan kaikki liput olisivat loppuneet kuudessa minuutissa (!!) ja jo ennen yhdeksää puhelinlinjat tukkeutuivat tyystin ja serverit kaatuivat kertaheitolla kun lauma faneja ja lipputrokareita hyökkäsi apajille. 

Loppu hyvin, kaikki hyvin ja tasan 5 kk päästä nähtäneen Hartwall Areenalla sen kokoluokan spektaakkeli että oksat pois! Harmi vain, kun tuttuun tapaan tälläkin keikalla kaikenlainen kuvaaminen on kielletty, mutta saapahan ainakin muistoja omaan päähän jos ei sitten muuten.
Tämänkertaisen hehkutuksen syynä tuon keikan ja saatujen lippujen lisäksi on erityisesti uusi single Pussy ja sen ohessa julkaistu tulevan albumin (Liebe Ist Für Alle Da eli LIFAD, ellei jollekulle ole vielä käynyt selväksi :D) intro nimeltään Rammlied, eli Ramm-laulu. Pussyä tuskin tarvitsee suomen kielelle kääntää?

Vaikka Lindemannin sanoitukset jäävät usein kuuntelijoille enemmän tai vähemmän mysteeriksi sisältönsä puolesta, tämä uusin biisi tuskin sisältää mitään elämää syvempiä tarkoituksia vaan oletettavimmin kertoo ihan siitä itsestään. 
Vai mitä voi päätellä sanoituksista:


Too big, too small,
Size does matter after all.
Zu groß, zu klein,
Er könnte etwas größer sein.

Mercedes-Benz und Autobahn,
Alleine in das Ausland fahren,
Reise, Reise, Fahrvergnügen
Ich will nur Spaß, mich nicht verlieben

Just a little bit...
Just a little bitch!
You've got a pussy,
I have a dick,
So what's the problem?
Let's do it quick.
So take me now before it's too late
Life's too short, so I can't wait.
Take me now, oh don't you see,
I can't get laid in Germany.

Too short, too tall,
Doesn't matter, one size fits all.
Zu groß, zu klein,
Der Schlagbaum sollte oben sein.

Schönes Fräulein, Lust auf mehr?
Blitzkrieg mit dem Fleischgewehr!
Schnaps im Kopf, du holde Braut,
steck Bratwurst in dein Sauerkraut!

Just a little bit...
Be my little bitch!


Kuten huomata voi, kyseessä on vuoden 2004 Amerika -hitin tapaan osittain englanniksi ja osittain saksaksi laulettu kappale. Itse biisi on musiikillisesti mielestäni loistava tuttuun Rammstein -tapaan, sisältäen industrial metal -musiikille ominaiseen tyyliin vahvat kosketinsoitinosuudet. Itse asiassa paikoin tausta tuo mieleeni jonkin sortin teknokappaleen. Biisi on uhmakas, energinen ja röyhkeä, eli täyttä rautaa!

Musiikkivideo veti sanattomaksi jopa minut, ja minä kuitenkin olen tottunut odottamaan tältä kokoonpanolta melkein mitä tahansa. Suoranaista pornoa sisältävä videopätkä ei ole missään nimessä soveliasta tavaraa esitettäväksi MTV:llä siihen aikaan kun lapset valvovat, mutta useampaan kertaan katsottuna alkujärkytys lieventyy ja biisi alkaa kuulostamisen lisäksi myös näyttää hyvälle. Lisäksi myös Radio Rockin Rautaa vai roskaa -äänestyksessä kuulijoista liki 90 % vakuuttaa sen olevan täyttä rautaa! Kaikkia ei kuitenkaan voi koskaan miellyttää, ja Rammstein jos joku on juuri niitä bändejä jotka jakaavat kansan mielipiteineen kahtia - se on kuin sinihomejuusto; toiset rakastaa hulluuteen asti ja toiset eivät voi sietää lainkaan.Itse olen aina ollut taipuvainen olemaan joko tai -persoona, sen sijaan että olisin jotain siltä väliltä, joten siksi tämä Rammsteinin shokeeraaminen ja mielipiteiden jakaminen tasan kahteen eri kastiin sopii minulle paremmin kuin nyrkki useimpien silmään.

Laulut pedofiliasta, insestistä, nekrofiliasta, elävältä hautaamisesta ja ties mistä muusta sairaasta eivät enää yllätä, mutta tällä kertaa Rammstein teki sen taas - veti melko monelta aamukahvit väärään kurkkuun ja kukkahattutädeiltä lienee palanut viimeinenkin käpy heidän edesottamuksiensa vuoksi. Mutta moni ymmärtää väärin bändin sanoituksien merkityksen - vaikka laulut kertovatkin usein varsin kyseenalaisista aiheista, se ei tarkoita sitä että Till olisi niitä kirjoittaessaan ajatellut tehdä niistä jonkin sortin ylistyspuhetta ja ilmoittautunut hyväksyvänsä moiset älyttömyydet. On vain mielenkiintoista, että jatkuvien palavasta rakkaudesta kertovien ihkutuskappaleiden lisäksi löytyy tulkintoja myös kyseenalaisemmista aiheista. Rammstein onkin useaan otteeseen kertonut haluavansa laulaa rakkaudesta eri variaatioissaan, joten biisien aiheet tuskin koskettavat aina, jos milloinkaan läheisesti ketään yhtyeen jäsenistä.


Tuo aiemmin ohimennen mainittu Rammlied -biisi on myöskin mestariteos - mantipontista ja jykevää metallia vankoilla Ramm-stein -huudoilla höystettynä. Voi vain kuvitella millaista settiä on tulossa ensi kuussa julkaistavalle albumille ja mitä kaikkea Helsingin Hartwall Areenalla nähdään 22. helmikuuta ensi vuonna!


Se tältä erää tästä Rammsteinista (vaikka juttua aiheesta riittäisikin, eikä huolta - jatkoa seuraa taatusti), ja nyt siihen mistä alunperin piti puhuakin. 


Nimittäin murteella puhumiseen.



Aihe on pyörinyt mielessäni useaan otteeseen, kun itse olen huomannut puhuvani varsin voimakasta Kainuun murretta, joko muilta saatujen kommenttien perusteella tai videokuvaa itsestäni katsoessani tämän havainnon olen väistämättä tehnyt ja jäänyt miettimään, olenko jonkinlainen harvinaisuus tässä sukupolvessa?

Kainuun ulkopuolella ja varsinkin eteläisemmässä osassa Suomea liikkuessani ei voi välttyä paikallisten kommenteilta "taidat olla Kainuusta?" tai vielä useammin luullaan savolaista alkuperää olevaksi - molemmat murteethan ovat varsin leveitä ja leppoisia vääräleukaiseen tyyliinsä. Viimeisin puhetapaa koskenut kommentti tuli ollessani turvallisuusalan oppitunnilla vieressäni istuneen oululaista alkuperää olevan, minua muutaman vuoden nuoremman naisen suusta. Ihmettelin kettoessani hänelle jotain juttua, että miksi hän katsoo minua varsin ihmeissään, ja totesikin selitykseksi: "Onpa hienoa kun joku puhuu noin selvää murretta!"
Mietin tovin, että missä mielessä kommentti oikeasti oli tarkoitettu - itsestä kun toisinaan tuntuu että kainuulaisittain vääntäminen mielletään joidenkin parissa varmasti aika junttimaiseksi piirteeksi, mutta nopeasti huomasin, että se oikeasti oli ilmeisesti hyvä asia ainakin joidenkin mielestä.


Ja kieltämättä itse olen aina ollut tietyllä tapaa ylpeä puhuessani rehellisesti sillä tavalla, joka minulle syntyjään on ollut kaikkein ominaisin, teeskentelemättä mitään muuta. Omat vanhemmat ovat oikein kunnon vanhan ajan kainuulaisia ja puhuvat varsin selvää murretta, joten siksi lienee itseenikin niin vahva puhetyyli tarttunut.

Ainoa negatiivinen asia mikä murteella puhumisesta on koskaan seurannut on se, että muiden on joskus oikeasti vaikea ymmärtää kaikkia sanoja. Kielimuuria aiheuttaa varsinkin perikainuulainen tapa ilmaista johonkin paikkaan ajoissa ehtimistä kiertoilmaisulla:


"Ka kuhan tästä koppeottuupi", suomennettuna "kunhan tästä ehtii/joutuu".
Kainuulaisella on myös sanojen vääntämisen lisäksi kääntää sanomansa asian tarkoitusperä "äenpäen" eli väärinpäin kääntämällä esimerkiksi yksinkertainen kysymys toteamismuotoon. Esimerkiksi "lähtisitkö huomenna käymään kaupungilla" saattaa olla kainuulaisen sanomana niinkin monimutkainen ilmaisu kuin "et tuota oo meinannunna kaopungille huomenna koppeottuo". Liekö osasyynä kainuulainen vaatimattomuus, toinen tekijä voi olla alitajuinen pelko saada noin yksinkertaiseen kysymykseen ei-toivottu vastaus ja jo valmiiksi kääntämällä kysymys noin päin suojataan omia kasvoja. Tiedä häntä, mutta ainakin ulkopaikkakuntalaisella ja vielä suuremmissa määrin ulkomaalaisella voi olla korpikansamme ymmärtämisessä ajoittain melko suuria ongelmia.
Silti aion jatkaa tähänastisella linjalla eli puhua juuri niin kuin kainuulaiset syntymäjuuret velvoittavat. Tilanne on sama kuin savolaisella: vastuu siirtyy kuulijalle. Vaikka sitten joku pikku sivuseikka jäisikin ymmärtämättä.


Muista kuulumisista lyhyesti loppukevennykseksi: kiirettä on pitänyt koko ajan ja tekemisen puutetta ei ole ollut. Kävin tuossa pari päivää sitten kalastamassa taas pari kirjolohta ja niitä onkin sitten ahkerasti tässä syöty. Yksi lohi savustettiin vanhempien savusaunassa (tuli muuten poikkeuksellisen hyvää!), jossa myös pitkästä, pitkästä aikaa kävin saunomassa. Olipas kivaa vaihtelua sähkösaunoihin, ja perinteinen savusauna pesee mennen, tullen ja palatessa myös puulämmitteiset saunat. Jokainen, joka oikeassa, kunnon savusaunassa joskus on käynyt, tietää mistä puhun. Muilla saunoilla ei ole mitään mahdollisuuksia päästää saunojaansa lähellekään sitä olotilaa jonka hartaasti aamusta iltaan saakka lämmitetty savusauna suo. Olipa virkistävää siinä samalla katsella viereisten peltojen perunannostokoneiden työskentelyä ja lokkien lentelyä syksyisessä ilta-auringossa.


Pari viime päivää on meinannut pukata flunssaa, mutta onneksi ainakin tähän asti suhteellisen lievänä versiona. Onnistui siis eilen käydä rauhallisella iltakävelyllä viereisen lammen ympäri valokuvaten ja ihastellen syysasuun pukeutunutta luontoa, joka oli suorastaan henkeäsalpaavan kaunis.


Niinkuin syksy on aina.